Se ois ihan kohta 2021!

Tämä erikoinen vuosi on kohta takana,

olkoon ensi vuosi armeliaampi,

että saa nähdä taas puutarhaystäviä:)

Valkoinen joulu

 Tänä vuonna meillä oli valkoinen joulu! -vaikka ei vihreässäkään siis mitään vikaa olisi ollut;)

Aatonaattona alkoi sadella lunta pikkuhiljaa ja sitä jatkui lähes koko aaton.

Maisema valaistui hetkeksi, huomiselle luvataankin taas jo plussaa.

 

Joulu on sujunut erittäin rauhallisissa merkeissä.

Olin parin vuoron ajan koronatehon varallaolija, mutta onneksi tilanne pysyi rauhallisena.

Mutta jos puhelin olisi soinut, olisi pitänyt kiiruhtaa heti töihin. 

On siis pääasiassa istuttu sohvalla ja sopivissa väleissä käyty kävelyllä.

Katsottu muutama jouluelokuva, luettu kirjaa ja syöty herkkuja;) 

Maisema lenkkipolkuni varrelta. Matka käy lähes aina kohti merenrantaa!

 

 

 Etupihan kausivalot, nyt jouluvalot:)

Joululahjaksi saamamme uusi lintujenruokinta-astiakin sopii näihin väreihin:)

Ja viimeisin, muttei missään nimessä vähäisin valkoinen kuva, jouluruusu nupulla jouluna, meillä!

 

Hyviä välipäiviä!

Hyvää Joulua!

Kuta pienempi on itse, sitä isompi joulu tulee.

– Tove Jansson

Hiutale toisensa jälkeen laskeutui hänen lämpöiselle kuonolleen ja suli.
Hän tavoitti niitä käpäläänsä ihaillakseen niitä hetken,
hän katsoi ylöspäin ja näki niiden leijuvan kasvojaan kohti.
Niitä tuli yhä enemmän ja enemmän,
pehmeinä ja kevyinä kuin untuvat.
”Näinkö se käykin, mietti Muumipeikko,
ja minä kun luulin, että lumi kasvaa alhaalta päin!”

– Tove Jansson

 

Hyvää Joulua kaikille!  🤍

Amaryllislove

 Tämän joulun kukka on amaryllis!

Niissä on niin paljon valinnanvaraa, valkoisesta punaiseen ja kaikkea siitä väliltä.

Osa on yksinkertaisia ja osa kerrottuja.

Minun tämän vuoden valinnat ovat tämä kaunotar `Gervase` 

 ja alempana kuvissa näkyvä upeanpunainen `Lilliput`.

 

Leikkoamarylliksen voi ripustaa verhotangosta alaspäin, kuten tässä. 

Varren sisälle vain vettä ja kukka kukkii pitkään!

Niitä voi laittaa reilusti korkeaan maljakkoon.

`Lilliput` on upea tällaisena isona joukkona!

Tai sitten vain yksi kukkavarsi omaan maljakkoon!

Myös pyöreässä maljakossa iso määrä amarylliksiä on näyttävä yksityiskohta joulupöydässä!

Laitoin niiden seuraan vielä muutaman oksan kääpiovuorimännystä.

kaupallinen yhteistyö Huiskula

Piparkakkukasvihuone

 Kävimme eilen vanhemmillani kokoamassa äidin tekemiä piparkakkutaloja.

Monta vuotta äiti on tehnyt lapsillemme piparkakkutalot

ja tänä vuonna pyysin, että josko hän voisi tehdä minulle piparkakkukasvihuoneen.

Isä oli tehnyt kaavat ja äiti leiponut ja osin koonnut kasvarin.

Minä sisustin sen ja istuttelin puutarhaan muutaman kasvin;)

Kylläpä oli hauskaa hommaa!

Itsenäisyyspäivä 💙

 Ihana herätä rauhalliseen sunnuntaiaamuun Suomen täyttäessä 103 vuotta!

Tein tätä päivää juhlistamaan metsäisen asetelman,

joka muuttuu tässä joulukuun edetessä.

Ehkä lisään sinne eläimiä, ehkä jotain muuta koristetta. 

Rauhallista Suomen Itsenäisyyspäivää kaikille meille 💙

Makeasti oravainen

makaa sammalhuoneessansa;

sinnepä ei Hallin hammas

eikä metsämiehen ansa

ehtineet milloinkaan.

Kammiostaan korkeasta

katselee hän mailman piirii,

taisteloa allans’ monta;

havu-oksan rauhan-viirii

päällänsä liepoittaa.

Mikä elo onnellinen

keinuvassa kehtolinnass’!

Siellä kiikkuu oravainen

armaan kuusen äitirinnass’:

Metsolan kantele soi!

Siellä torkkuu heiluhäntä

akkunalla pienoisella,

linnut laulain taivaan alla

saattaa hänen iltasella

unien Kultalaan.

Aleksis Kivi: Sata ja yksi laulua, 1898

Kaikki asetelman kasvit saatu Huiskulasta blogiyhteistyönä, kiitos!

Adventtikynttelikkö

Tämän vuoden adventtikynttelikkö on aika pelkistetty

 Vaahteramäen Riinan innoittamana katselin edellisvuotisia adventtikynttilöitäni.

2019

2018

2017

2016

Usein adventtikynttilöiden kaverina näkyy olevan kukkasia;)

Luulen että tämän vuoden kynttilätkin saavat kukkia sammalen päälle joulua kohti mentäessä...

Lukemiseni pitkä historia

Rikkaruohoelämästä nappasin tällaisen kivan lukuhaasteen!

Näistä pidin, kun opettelin lukemaan:

Ensimmäisenä mieleen tulee Richard Scarryn satukirja, sellainen jossa oli monta pientä satua samassa kirjassa. Sitä on luettu melkein kirja risaksi asti.

En oikeastaan muista oliko tämä juuri lukemaan oppimisen aikohin, mutta lapsuudessa kuitenkin.

   

     

Muut lapsuusiän suosikkini olivat:

Me kuuluimme johonkin kirjakerhoon, josta tuli kai kerran kuussa lastenkirja, Lasten oma kirjakerho se taisi olla nimeltään. Näitä kirjoja tuli luettua itse, mutta myös äiti luki niitä minulle ja sisarelleni.

Ja tiistaisin täytyi päästä ensimmäisenä postilaatikolle, koska siellä odotti Aku Ankka.

    

  

Nuorena olin kiinnostunut:

Neiti Etsivät, Viisikot, Danatytytöt, Tiina-sarja, Sos-sarja, Lotta-sarja ja mitähän kaikkea vielä. Kirjasto sijaitsi koulun vieressä ja siellä tuli vierailtua todella usein. Jos olisin lukenut koulukirjoja yhtä paljon kuin viihdettä, olisin varmastikin toooosi viisas;)

  

     

Näitä luin lapsilleni/ sisaruksilleni/ muulle (tai jätä väliin):

Jaa-a, luin lapsilleni oikeastaan aina kun he vain halusivat. Joten jokunenkin kirja on niihin vuosiin mahtunut.

Ainot ja Tompat olivat tosi suosittuja, Franklinit, Tatu ja Patu tuli luettua monet kerrat ja Kirpputorikoira Napo on jostain syystä jäänyt mieleen ja Isä-kirjat myös. Ja Ajamme maailman ympäri luettiin niin usein, että minäkin osasin se melkein ulkoa;)

Meidän lapsetkin kuuluivat useampaankin kirjakerhoon, joista ainakin Mauri Kunnaksen kirjat tuli tilattua kaikki.

Risto Räppääjät ja Heinähatut ja Vilttitossut luettiin vähän isommille lapsille.

Ja monena joulunalusaikana 24 askelta jouluun!

Pitäisikin muuten kaivaa joulukirjat esiin:)

      

Puolisoani/ kaveriani/ muuta läheistäni kiinnostaa:

Puolisoni ei juurikaan ole kiinnostunut kirjoista.

        

     

Nyt kesken:

Huh, niitä on vaikka kuinka monta...

Nykyisin kuuntelen paljon enemmän kuin luen. Silloin voi samalla kutoa tai käydä vaikka kävelyllä.

Mutta siis kesken ainakin: 

Saku Tuominen, Kaikki on hyvin

Roope Lipasti, Jälkikasvukausi

Martin Pistorius, Mykkä huuto

Sanna Wikström, Lempeyden kirja

Delia Owens, Suon villi laulu

        

Kirja, jonka lukemisesta haaveilen:

BookBeatin listalla niitä on lähes 300 kpl, mutta ei kai mikään kovin ylitse muiden;)

Ja sitten puutarhakirjat, joita tulee luettua yhä uudelleen ja uudelleen, haaveillen...

        

Käsitöitä

 On tässä viime viikkoina sentään jotain muutakin tehty kuin löhötty sohvalla.

Vaikka sitä pääosin olen töiden jälkeen tehnytkin;)

Onneksi on kuitenkin maanantaisin keramiikka, 

joka kylläkin nyt jäi joulutauolle.

Viimeisimmät kotiin tuodut työt ovat hedelmävati

jota Miuku keskittyneesti tutkii

ja nämä tähdet jotka ripustin ulkoa löytyneeseen oksankarahkaan

Anopilta sain kauraa ja niistä väkersin kranssin ulko-oveen.

Ehkä siihen voisi vielä laittaa jonkun kivan nauhan, ainakin jouluksi;)

Ja muutama keväällä aloitettu sukkakin on saanut parinsa;)

Mulle käy yleensä aina niin, että kun keväällä koittaa kivat ilmat, käsityöt jää odottelemaan syksyä, usein juurikin näin että ensimmäinen sukka on valmis ja pari jää puuttumaan:)

Viikonloppuna on jo ensimmäinen adventti,

joten seuraava käsityö taitaa olla adventtikynttelikön somistaminen:)

Sinivalkoista haaste 2020

Kiitos Maatuskalle sinivalkoisesta haasteesta:)

Sen laittoi jälleen liikkeelle Puutarhahetken Tiiu.

Etsin kesän kuvista sellaisia, missä samassa kuvassa on sekä sinistä että valkoista, kun yksittäin niitä olisi ollut niin paljon;)

Keväällä tätä yhdistelmää näkyy enemmän, kesällä paljon vähemmän.

Tässä ensin balkaninvuokko ja sinivuokko

tähtitulppaani Àlbo Caerulea Oculata` ja helmililja

metsätähti ja helmililja

ritarinkannuksia, sinisessä kukassa valkoinen keskus

koristeomenapuu

samaisen rautatieomenapuun oksalla keinuu kesäisin keramiikkatyttö

sormustinkukka ja ritarinkannus

ja viimeiseksi auton ikkunasta peilistä napattu kuva;)

Haasteen säännöt: 

- kerro postauksessasi, kuka haasteen aloitti (Tiiu/Puutarhahetki-blogista) 

- tee postaus, jossa sininen ja valkoinen ovat pääroolissa 

- haasta kolme tai useampi blogiystäväsi mukaan 

- käy kirjoittamassa postauksesi www-osoite Puutarhahetki - Suurien unelmien puutarha -blogin Sinivalkoista-haaste -postauksen kommenttikenttään 

Jos et ole vielä tehnyt sinivalkoista postausta, tee ihmeessä:)

Paras ruusuni ikinä - haaste

 Sain Betweeniltä ihanan haasteen, jonka Kukka&Kaali-blogin Pauliina on laittanut liikkeelle, kiitos!

Tässä haasteessa esitellään luottoruusuja.

Ja vinkataan lopuksi Pauliinalle, jotta hän voi linkittää kaikki Parhaat ruusut ikinä -postaukseen.

Uusin ihastukseni on `Leda`, joka kukki tänä vuonna ensimmäistä kertaa, yhdellä kukalla.

Nuppu on tumma, mutta kukinnon väri muuttuu auetessaan.

Toivottavasti tästä tulee luottoruusuni, joka kukkii joka kesä runsaasti!

Silloin se voisi olla myös paras ruusuni ikinä:)

Sammalruusu `Vaarala` on nuppuvaiheessa todella söpö. Silloin sen "sammaleisuus" näkyy parhaiten. Tämä ruusu on vihtynyt ruusutarhassa hyvin ja kestänyt jo monta talvea. Ja se ei liene itsestäänselvyys, kun lupaavat tälle vyöhykettä kolme, korkeintaan!

Torniolaaksonruusu on aivan upea pikkukukkainen ruusu. Yllätytin, kun näin sen kukassa ensimmäistä kertaa, luulin että kukinto olisi paljon suurempi. Mutta paljon näitä kukintoja puolitoistametrisessä pensaassa on varmasti ihana näky!

Köynnösruusu `Quandra` on kasvanut muutamia vuosia ruusutarhan kaaressa. Se kukkii melko kauan ja on meillä kasvanut n 1,5m.

Ranskanruusu `Tuscany Supeb.` ihastuttaa värillään. Tämä samettinen kaunotar on reilun metrin mittainen ja menestyy vyöhykkeellä IV.

Neilikkaruusu `Grootendorst` , vyöhyke III, on kotittunut ruusutarhaan hyvin. Kukkii todella pitkään, pakkasiin asti pienillä sievillä kukkatertuilla.

`Leda`ja Torniolaakonruusu asustelevat uudessa ruusulaaksossa muutamien kavereidensa kanssa, siitä toivottavasti tulevina vuosina kuvia, kunhan ruusut kasvavat:)

Nämä muut, kavereineen nekin, muodostavat ruusutarhan seinät. Tämä kuva on muutaman vuoden takaa, kun siinä näkyy olevan vielä lupiinejakin... Ruusut ovat kasvaneet niin hyvin, että osaa on joutunut karsimaankin jo aika lailla, että pöydän ääreen mahtuu kahvittelemaan:)

Tästä pääset katsomaan ruusutarhan esittelyä vuodelta 2015.

Ja loppuun maininta ruususta, jota en enää istuttaisi ruusutarhaan, tai muuallekaan, jossa se ei saa levitä, siis Pietarinruusu. Se puskee juurivesojaan monen metrinkin päähän... mutta vähän hankalahan se on tuolta hävittääkään. Ehkä pitää ottaa käyttöön kuunmukaiset hävityspäivät ensi vuonna.

Haastan mukaan:

Samettihortensian

Katin

Vihreitä unelmia

Haasteen säännöt: 

Kirjoita juttu luottoruusustasi. Jutun tyyli on vapaa. Se voi olla ylistyslaulu suosikkiruusullesi tai tiukkaa asiaa. Juttu voi olla yhden kuvan ja muutaman rivin mittainen tai pitkä esitys kaikista puutarhan parhaista ruusuista. 

Jutun loppuun voit mainita myös, mitä ruusua et enää omaan pihaan hankkisi. 

Ilmoita jutusta Kukka & Kaali -blogiin, jotta Pauliina voi linkittää jutun yhdeksi kokonaisuudeksi muiden kanssa. 

Haasta mukaan 3–5 blogiystääväsi. 

Voit ottaa kopin haasteesta, vaikka kukaan ei olisi haastanut sinua.