Syysvärinen kukkakimppu

Nyt alkaa kukkakimppujen aika:)

Tai tulihan puutarhastakin jotain saksittua kesän aikana,

mutta nämä on kasvatettu ihan tätä varten!

Lumi tuli ja huomenna se kuulemma jo menee...

Tässä kimpussa siis vielä syksyn värit.

Laitoin kimpun mustaan kukkaruukkuun,

sopi jotenkin niin hyvin kukkien sävyyn:)

Hyvää viikonloppua!

yhteistyöpostaus Huiskula

Lokakuun lumoa

Ruskan lisäksi lokakuussa kauneus on pienissä yksityiskohdissa,
 kuten värikkäissä apilanlehdissä

Raparperin siemenkodissa

Sydämessä sammalpedillä

Sammalen valloittamassa vesiastiassa

Kameran etsimen läpi katsellessa kauneutta näkee ehkä helpommin,

johtuuko se siitä, että silloin pieniinkin asioihin keskittyy enemmän!

Viisi parasta puutarhamuistoa menneeltä kaudelta-haaste

Nyt kun elämä on siirtynyt pääosin sisätiloihin,

on hyvä aika vastata Betweeniltä saamaani haasteeseen eli kertoa viisi parasta puutarhamuistoa 
tältä vuodelta.

Haasteen saatuani aloin selaamaan viime kesän kuvia. 
Valinta oli vaikea, mutta tietyt otsikot nousivat mieleen kun kuvia selailin.

1. Esikasvatus

Puutarhakausi alkoi jo tammikuussa, silloin ensimmäiset siemenet pääsivät multaan.
Tai oikeastaan ne ovat herneitä, joiden versoja on kiva napsia leivän päälle.
Ja viherkaipuu helpottaa ehkä himpun verran:)

Tein myös ekaa kertaa omia ruukkuja omille esikasvatettaville!

Eräänlaista esikasvatusta tämäkin;)

Siemenestä pieneksi taimeksi



2. Puutarhakohteet

Puutarhoista ja muiden puutarhahöperöiden kohtaamisesta saa aina paljon;
ideoita, vinkkejä, tuttuja, tutustumisia...

Tänä vuonna pääsin käymään monessa puutarhakohteessa:
Kausi alkoi Helsingistä, missä kokoonnuimme puutarhabloggareiden kanssa Kaisaniemen kasvitieteellisessä puutarhassa ja Viherpajassa.
Marttojen kanssa kävimme oppimassa huonekasvien hoitoa ja kukkakimppujen tekoa Lindell Flowersissa.
Stömsössä kävin Naistoimikunnan järjestämällä retkellä.
Toisenkin kerran kävin pääkaupungissa, tällä kerta Kotipuutarha-lehden järjestämässä bloggaritapaamisessa.
Avoimissa puutarhoissa piipahdin Kokkolassa siirtolapuutarha-alueella.
Ja taas pääkaupunkiin kesälomareissulla, Haagan alppiruusupuistossa kukkivat atsaleat runsaasti ja huumasivat tuoksullaan.

3. Uudet kukkijat

Joka vuosi sitä tulee laitettua jotain uutta puutarhaansa.
Jotkut kukkivat jo samana vuonna,
toiset antavat odotuttaa itseään, joskus useita vuosiakin.
Tämän vuoden uutuuskukkijoita olivat mm. viime syksynä uuteen penkkiin kaivetut tulppaanit

Muutama vuosi sitten ostettu kaihovalenunikko

Parisen vuotta sitten hankittu kielo

Ja edelliskesän ostos atsalea

4. Omat herkut

Itse kasvatetussa ruuassa on jotenkin vain paras maku;)
Ehkä se johtuu juuri siitä, että niiden eteen on joutunut vähän nähdä vaivaa!
Ja onhan ne takuulla tuoreita.







5. Kasvihuone

Siitä ei pääse kyllä mihinkään, vuodesta toiseen kasvihuoneaika viehättää.
Alkaen niistä aurinkoisista hetkistä, kun päiväkahvinsa tarkenee vihdoin juoda kasvarissa. 
Jatkuen syksyyn ja alkutalveen, jolloin sen voi sisustaa kesän vihreyden jälkeen taas hieman eri näköiseksi.

Mukaan haastan tällä kertaa ne puutarhablogistit, jotka löysin blogistaniasta ihan ensimmäisenä:

Quun puutarha
Villipiha
Hernepensaskujanne

Haasteen säännöt:

Tee postaus siitä, miktä viisi puutarhamuistoa olivat parhaat tältä kaudelta 

(siitä lähtien, kun esikasvatus-kausi alkoi päättyen tähän hetkeen).

Kerro postauksessa, keneltä haaste sai alkunsa, eli Maatiaiskanesen Elämää-blogista.

Kerro keneltä itse sait haasteen ja lisäksi haasta 3 uutta puutarhaintoilijaa mukaan mukaviin muisteloihin.

Vesimelonin kasvatus

Tänä vuonna kokeilin ensimmäistä kertaa vesimelonin kasvatusta.

Löysin siis taimen puutarhamyymälästä keväällä ja ostin yhden.

Taimi kasvoi nopeasti ja teki paljon kukkia.

Vain yhdestä alkoi kasvaa vesimeloni.

Jostain luin, että kukkia voisi itsekin pölyttää.

Mutta myös niin, että yksi taimi ei jaksa kasvattaa kuin yhden tai kaksi hedelmää.

Vesimeloni kasvoi aika hurjaa vauhtia.

Sitä piti käydä ihailemassa joka päivä:)

Sen tietäminen, milloin vesimeloni on valmis syötäväksi, ei ollutkaan niin helppoa.

Joku sanoi, että sitten kun sitä koputtaessa tulee kumea ääni...

No oli se varmaan niinkin, ja kun näin, että se lopetti kasvamisen, korjasin sadon.

Ai että oli hyvää!

Ensi vuonna sitten uudestaan.

Kasvihuoneen kausivalot

Syysfiilis lisääntyy,

laitoin kasvihuoneeseen kausivalot;)

Ja pienen kuusenkin.

Kuvasin eräänä iltana, kun kasvari oli huurteessa,

aika kivan utuisia kuvia tuli.

 

Kasvihuoneen viereinen mongolianvaahtera on pukeutunut ruskaan.

 

Toisella puolella kukkivat vielä unikot!

 

  

Kuusen vieressä on aikoinaan häälahjaksi saatu peikkopatsas,

vihdoin löytyi sillekin sopiva paikka:)

Tässä onnelliset peikot lähikuvassa:)

Onnellista lokakuuta!

Mun kaunein puu

Sain kivan haasteen Tarjalta Parasta Aikaa blogista, kiitos!

Haasteessa pyydetään kertomaan itselleen merkityksellisestä tai kauniista puusta. 

Luulin ensin että tämä oli mulle tosi helppo,

mutta sitten jäinkin kahden vaiheille...

Koristeomenapuu `Hopa` on alkukesästä ehdoton suosikkini,

mutta nyt mongolianvaahrera saa kyllä reilusti pisteitä:)

Mutta silti, kyllä se on `Hopa` :)

Tuo väri,

ja tuo kukkarunsaus joka kesä,

ja se pörinä tämän lähellä kauniina kesäpäivänä!

`Hopa` löytyy meidän etupihalta, joten sen näkee heti kotiin tullessa, 

ja sisällä ollessa keittiön ikkunasta ulos katsellessa.

Sitä voi ihailla myös ruusutarhasta, aamupalaterassilta, pionikaaren penkiltä, etuterassilta...

Ja sen alla voi maata ja katsella ja kuunnella kesää!

 

  Haastan mukaan:

Muusan

Sussin

Saran