sunnuntai 27. huhtikuuta 2008
Kevätkukkijoita
Lummetulppaani
Lummetulppaani
Posliinihyasintti
Krookus
Kannettiin tänään Jarin kanssa pöytä terassille ja lasten kanssa muurikka pihalle ja ehdittiin juuri ruokailla ulkona ennen kuin se tälle päivälle ennustettu vesisade kasteli pihamaan.
Kevät
Sinivaleunikot ovat itäneet kun toin ne sisälle kylmäkäsittelyn jälkeen!
Ilmat ovat suosineet, kevät on tullut, aurinko paistoi eilenkin koko päivän ja pihalla tuli oltua tosi kauan; aloitin haravoimisen, tyhjensin kompostia, kannoin terassille tuolit (Jari saa kantaa pöydän, mulle liian painava) ja vaeltelin ihastelemassa sipulikukkia. Ja nautin auringosta istuskelemalla terassilla.
Lapset ilmoittivat että lämpömittari näyttää lukemaksi +15, taidanpa minäkin rientää pihalle;)
tiistai 22. huhtikuuta 2008
Pepita Perhonen
Tällaisen kivan jutun löysin eilen täältä.
Pepita Perhosen silmissä puutarhoista kaunein on luonto itse. Hän ei halua luonnottoman siistiä ja siloteltua pihaa vaan antaa kaikkien kukkien kasvaa – ja kunkin vähän omassa tahdissaan. Pepita on kukkaislapsi, sanan varsinaisessa merkityksessä; hänelle pihassa tärkeintä on kokeminen kaikilla aisteilla.
Pepita nauttii lintujen viserryksestä, veden solinasta, perhosten väreistä ja kukkien tuoksuista. Kaikkien vuolaimmin hänen runosuonensa saa pulppuilemaan paljain jaloin ruohikolla käveleminen: voi sitä ruohonkorsien kutittelun ihanuutta!
Pepita Perhosen pihakalusteet ovat vanhoja ja somasti vähän resuisia; hänelle uuden ostaminen on aina uhraus. Pepitassa asuu pieni roskisdyykkari, jolle toisten hylkäämät tavarat ovat juuri niitä kaikkein ihanimpia ja persoonallisimpia. Kun tuttavien takapihat on putsattu, hän siirtyy kirpputoreille löytöretkeilemään. Jos puutarha kuitenkin uhkaa näyttää liian kliiniseltä, hän sijoittelee vanhoja hillopurkkeja epämääräisine taimenalkuineen portaikoille ja ikkunalaudoille.
Vaikka Pepita nauttii puutarhasta ja pitää sitä henkisenä kotinaan, varsinaisia pihahommia hän ei tunne omakseen. Puutarha on ennen kaikkea kokemista ja zen-henkistä olemista varten. Pihalta voi löytyä riippukeinu tai muu rentoutumisen keidas, josta luonnon elämää on hyvä seurata. Ja välillä vaikka torkahtaa, olkihattu silmillä.
Muuten hyvä analyysi, mutta pidän kyllä noista oikeista puutarhahommistakin.
Testaapa mikä sinä olet;)
keskiviikko 16. huhtikuuta 2008
Haaveita
sunnuntai 13. huhtikuuta 2008
Krookuksia
lauantai 12. huhtikuuta 2008
Tunnustus
Arleena antoi minulle tällaisen tunnustuksen, kiitos siitä.
Tunnustuksen säännöt:
1. Sinun tulee jakaa tämä tunnustus viidelle blogille, joilla ei sitä vielä ole.
2. Jokaisella blogilla tulee olla tarkoitus.
3. Tunnustuksen saaneiden blogien tulee linkittää takaisin tälle sivulle.
4. Tunnustuksen logon täytyy näkyä blogissa ja logossa on oltava linkki takaisin tähän blogiin.
Haluan antaa tämän tunnustuksen
Essuntaskulle,
Magille,
Narcissalle ja
Quulle.
Mm. teidän blogejanne käyn lukemassa lähes päivittäin.
Tänään näimme ensimmäisen perhosen tälle keväälle. Se oli varmasti vähän kohmeessa, kun ei välittänyt vaikka Laura otti sen kämmenelleen. Laura vei perhosen kasvihuoneeseen lämmittelemään ja evääksi sille orvokinkukan ja vettä.
perjantai 11. huhtikuuta 2008
Orvokki
maanantai 7. huhtikuuta 2008
Hortensia
perjantai 4. huhtikuuta 2008
Postikortteja
tiistai 1. huhtikuuta 2008
Aurinkoa
Tänään aurinko paistoi, siis ihan oikeestikin ja ilmassa tuoksui kevät. Ja minä sain lääkäriltä luvan alkaa elää ilman saranatukea! No joo, itse asiassa heitin sen pois jo viikonloppuna. Kahdeksan viikkoa tuntui aluksi toivottoman pitkältä ajalta, mutta nyt se on siis kärsitty. Nyt alkaa lihasten vahvistaminen. Heti illalla kirmasin jumpalle ja kyllä nautin.