torstai 1. heinäkuuta 2010

Pikakranssi

Revin riehaantuneesta alppikärhöstä vähän "oksia" irti. Se rontti peittää oman pylväänsä vähän liian hyvin, koko harjateräksestä tehtyä tornia ei näy ollenkaan.


Kietaisin sitten niistä pikakranssin:)


Eihän se kauaa säily, mutta onhan tuota materiaalia vielä toisiinkin;)

Vaikka nyt  kun kärhö on kukkinut, ajattelin kyllä karsia sitä tai niitä, sini- ja valkokukkainen, reilusti.


13 kommenttia:

  1. Kaunis on kranssi, vaikka terassipöydällekin kietoa... Ja tuo levisia se vasta näyttää olevan 'valoisa'kukka!

    VastaaPoista
  2. Kaunis kesäisen kevyt kranssi. Vaikka hetken säilyy niin se pienikin hetki on kiva ihailla ja onneksi nyt ikuistettuna kuvana :) Oikein leppoisan ihania kesäpäiviä sinulle.

    VastaaPoista
  3. Ihana kranssi ! Meillä näyttää vanha alppikärhö ihan elottomalta ; / Taisi viime talvi olla sille vähän liian kylmä...
    Minäkin ihailin tuota upeaa lewisiaa. Valkoisena en ole sitä nähnytkään : )

    VastaaPoista
  4. Mukavaa kun jätit kommentin vierailustasi.
    Kärhöt on ihania mutta minä olen saanut ainoastaan yhden kasvamaan ja talvehtimaan.
    Kaunis kranssi.

    VastaaPoista
  5. Hieno idea tuo kranssi. Isossa laakeassa lasikulhossa jossa vettä se olisi säilynyt myös pidempään.

    VastaaPoista
  6. Ihana pikakranssi :)

    Nyt on puutarha ja luonto täynnä ihania koristeluaineksia!

    VastaaPoista
  7. Kaunista!!! Kranssit ovat aina ihania<3
    Pihaympäristönne on myös kaunis, ihastuttaa nuo heinäseipäät!!!
    Kivasti myös kukkaset rönsyää kivipengermästä ekan kuvan etualalla!
    Katselin tuosta ekasta kuvasta taloanne ja jotenkin samaa tyyyliä on meillä :) Kattofasaadi, erkkeri ilmeisesti sisääntulon vieressä(?) ja vihreä talon väri :)
    Ihanaa viikonloppua!!!

    VastaaPoista
  8. Juuri tuollaisista sitä loihtii hyvän elämän ainekset!

    VastaaPoista
  9. Vautsi, miten kärhösi on uhkea ja kivan kranssin olet siitä kieputtanut!:)
    Tuo edellisen postauksesi lewisia on minulle ihan uusi todella viehättävä tuttavuus! :)

    VastaaPoista
  10. Ihailemassa kauniita kuviasi.

    Kylläpä on kärhöllä kokoa...

    VastaaPoista
  11. Komiaksi on kasvanut kärhösi ja kranssintekohan rentouttaa.Mitä siitä,vaikka se kestäisi vain hetken.Nappaa kuvia,niin muisto jää. :)

    VastaaPoista
  12. Hei, tuo on hyvä idea, kauniita kransseja saa minun mielestäni kaikka mistä ja villiintynyt kärhö oli hyvä ajatus. Mulla on sellainen villiintynyt olivipuu...ei ole mikään napakasti pystyssä oleva versio vaan silleen rennosti rehottava...siitäkin sais varmaan jossain vaiheessa napattua vähän oksia...;=) hm...minäkin kun tykkään noita kransseja vääntää.

    Mukavaa kesäviikkoa sinulle.

    VastaaPoista
  13. Sara:
    Kun seuraavan kerran katan kahvit terassille, voisinkin käydä tekemässä koristeeksi samanlaisen kranssin:)

    Marie Elisabeth:
    Noita mukavia hetkiä onkin ikuistettu taas tänä kesänä melkoisesti. Onpa sitten talven aikana taas haaveiltavaa...

    Sariw:
    Kiitos!
    Minä luulin etteivät alppikärhöt kylmää hätkähdä, meillä niillä on tainnut aina olla ihan hyvät lumisuojat talven aikaan.

    Krisse:
    Kannattaa kokeilla näitä alppikärhöjä tai viinikärhöjä, ovat helpoimmasta päästä. Molemmat ovat kyllä sellaisia pienikukallisia, mutta kauniita kuitenkin.

    Arleena:
    Täytyy laittaa tuo vinkki mieleen seuraavaa kertaa varten.

    Hanna:
    Niin on, tahtovat vain olla sellaisia lyhytikäisiä nämä kesäkukkasista tehdyt askartelut:)
    Mutta materiaalia riittää.

    -T:
    Kiitos kovasti pihakehuista!
    Kyllä, keittiön erkkeri on ihan tuossa sisääntulon vieressä. Ja samaa vihreää taitaa olla meidän molempien kodeissa;)
    Heinäseipäitä löytyi onneksi anoppilasta, nyt muutaman vuoden jälkeen alkavat lahota juurestaan. Ehkäpä ensi kesäksi uudet tai sitten jotain muuta.

    Rita:
    Pienistä asioista nauttiminen ja päivä kerrallaan eläminen, siinä ne tärkeimmät jutut:)

    Nina:
    Ja viime kesänä ne kärhöpistiäiset söivät tämän kärhön melkein lehdettömäksi, hyvin on toipunut;)

    Ainosofia:
    Vähän jo liiankin reilusti, alkavat muut kasvit tuossa penkissä kärsiä ravinteiden puutteesta, luulen. Taidan siirtää osan kuusen juurelle.

    Vuokko:
    Ja niitä on kyllä tullut otettua, valokuvia siis. Talvella on sitten aikaa ihailla kesän vihreyttä.

    Tuija:
    Kranssit ovat munkin heikkous. Syksyisin tulee tehtyä niin ettei oikein enää tiedä minne laittaisi;)

    VastaaPoista