Meillä on heti sisään tullessa tällainen pituusmitta, josta jokainen tulija voi mitata itsensä. Minä olen huima haamuksi ja jos varvistelen, joulupukista puolet!
Samalla reissulla kun kävimme eilen hakemassa koivun- ja omenapuun oksia sisälle vihertymään, Oskari innostui rakentamaan tämän veikeän lumiukon. Nenäksi se sai perinteisesti porkkanan ja silminä tuikkii puolikkaat piparkakut.
Vaikka taivas on harmaa ja räystäistä tippuu vesi, mun mieleni on aurinkoinen. Lääkäri soitti iltapäivällä ja sanoi ettei polvea tarvikaan tähystää (kuten eilen luultiin) vaan 8 viikkoa polvituen käyttöä riittää. Ja kepit sain jättää pois.
Ja taas näitä tulppaanien kuvia, mutta kun ne on niiiiin ihania.
No niin, menin tänään reippaasti töihin ja ajattelin että polvi on vielä vähän turvoksissa, mutta muuten ok. Sattuipa eräs lääkäri tuleen yhtä aikaa työpaikalle ja sanoi että polvi pitää kyllä tutkia. Tuloksena ainakin viikon sairasloma ja magneettikuvaus tulossa. Lisäksi joudun käyttämään polvitukea näillänäkymin 8 viikkoa! Ja alkuun kävelen keppien kanssa. Että sellainen tämän kauden ensimmäisen ja viimeisen hiihtoreissun tulos. No tässä bloggaillessa jalkaa voikin pitää sopivasti koholla tietokonepöydällä.
Nyt on juhlat juhlittu ja vieraita riitti iltaan asti. Tätä päivää on taas kiva muistella vielä pitkään jälkeenpäinkin. Kiitos kaikille vieraille, te teitte juhlan.
Ihanaa kun telkkarista tulee taas puutarha-aiheisia ohjelmia, kevät lähestyy siis. Tämä aika vuodesta on niille juuri oikea ajankohta, muutaman kuukauden kuluttua illat kuluu pihalla, ei silloin ehdi ruutua tuijotteleen. Olen bongannut maanantaisin kakkoselta tulevan Piha kuntoon 19.50 ja lauantaina FST5:lta Puutarhassa 16.15.
Oskarin kaverisynttärit on takanapäin ja huomenna, varsinaisena juhlapäivänä, tulevat kahvittelemaan sukulaiset ja ystävät.
Jo kokonainen kuukausi kulunut tätäkin vuotta. Tänään on valmisteltu kuopuksemme viikonloppuisia 9-vuotissyntymäpäiviä. Tai lähinnä Laura on leiponut, minä kun sairastan turvonnutta polvea eilisen hiihtoreissun jäljiltä.