perjantai 14. lokakuuta 2011

Mongolianvaahtera

Tätä väritystä olen ihaillut viime viikolla, pari viimeistä päivää ikkunan takaa. Syysflunssa iski minuunkin, toivottavasti ollaan kuitenkin jo voiton puolella.


Mongolianvaahteran sain useita vuosia sitten mieheni tädiltä, sellaisena parinkymmenen sentin piiskataimena. Ja istutin sen kukkapenkkiin, kuten se kasvoi hänelläkin. Nyt se on jo aika hyvän kokoinen, paljon minua pidempi;)

10 kommenttia:

  1. Mongolianvaahtera on upean värinen puu/pensas keväästä syksyyn eri värien vaihteluineen...minä istutin sellaisen n.20 vuotta sitten, kylmi aluksi latvoistaan talvella ja muutenkin jumitteli mutta sitten pääsi vauhtiin ja on nyt noin 5 metriä korkea ja yhtä leveä puu ja minä... just love it!! Onnea vaan sinunkin puulle!

    VastaaPoista
  2. Kaunis. Siinähän on vähän vaaleanpunaistakin :) Jes! ;)

    VastaaPoista
  3. Meillä myös noita pikkupuita. Nyt vaan nelosvyöhykkeellä kahtena talvena on tullut vaurioita, harmi! Syysväri on upea. Onnea pensaallesi!

    VastaaPoista
  4. Taisi tulla kukkapenkistä metsäpuutarha ;-) Ja hyvä niin. Ihana näky ikkunan takaa varmasti. Pikaista paranemista!

    VastaaPoista
  5. Kyllä syysväritykset ovat sitten kauniita, ja niin ihanan energisiä : )
    Sinulla on täällä monta ihanaa postausta, jotka ovat jääneet minulta ihan väliin. Nuo kuvat ovat tosi upeita !
    Pikaista paranemista !

    VastaaPoista
  6. Onpas kyllä mahtavan värinen!!1

    VastaaPoista
  7. Ansa:
    Hienosti on sinun puusi kasvanut. Meilläkin hyvässä vauhdissa, ikää sillä on vajaat kymmenen vuotta.

    Tiina:
    Niin onkin, tykkään:)

    Riitanpuutarha:
    Meillä tuo on selviytynyt ilman talvivaurioita, oli sen verran suuri varmaan jo noina parina edellisenä pakkastalvena.
    Toivottavasti omasi voivat hyvin.

    Elämäni matkat:
    Kiitos. Olo jo melkein normaali:)

    Saila:
    Tykkään metsäpuutarhasta;)
    Mulla on aika vähän perinteisiä kukkapenkkejä, lähes kaikissa siis asustelee myös pikkupuita tai pensaita.

    Multasormi:
    Kiitoksia!

    Irmastiina:
    Ja tänä vuonna ovat lehdet pysyneet yllättävän kauan, edes ensimmäinen syysmyrsky ei riepotellut niitä irti.

    Sariw:
    Kiitos!
    Näiden voimalla sitä tarviikin sitten jaksaa kevääseen asti;)

    Laura:
    Kaikki syksyn värit samassa puussa:)

    VastaaPoista